Kosken kartanon naudanliha on luomua

 

Kosken kartanossa on kasvatettu luomu-Herefordeja vuodesta 2005. Peltomme ovat olleet luomussa jo 2002 alkaen.

 

Luomutuotettu liha on hyvä valinta sekä eläinten hyvinvoinnin että ympäristön kannalta.

 

Lehmien määrä Kosken kartanossa on yhteensä noin 150. Luomulehmämme laiduntavat Kiskonjoen laakson laitumia yleensä kahdessa tai kolmessa laumassa sääolosuhteiden mukaisesti mahdollisimman paljon, yleensä toukokuusta lokakuulle. Lehmien laiduntamia luonnonniittyjä tilallamme on noin 80 hehtaaria.

 

Talvisin Kosken kartanon lehmät asuvat kahdessa eri pihatossa. Niissä ne saavat liikkua vapaasti ja makoilla olkipatjoilla. Upouudessa pihatossa ne pääsevät myös talvisin ulkotarhaan halutessaan.

 

Vasikkamme laiduntavat koko ensimmäisen kesänsä emänsä kanssa juoden niiden maitoa. Ne saavat kasvaa omaan luonnolliseen tahtiinsa, ja ne vierotetaan vasta syksyllä.

 

Luomulehmät syövät aina luomurehua. Kosken kartanossa rehu tuotetaan pääosin itse. Lehmät syövät esimerkiksi oman tilan säilörehua ja rypsirouhetta. Tilaamme kuuluu noin 200 hehtaaria peltoa, joilla viljellään nurmirehun lisäksi ohraa, rypsiä, ruista, kauraa ja vehnää.

 

Miten luomu eroaa tavanomaisesta tuotannosta?

Luomueläintuotannossa tärkeää on aina tarjota eläimille lajinmukaiset olosuhteet. Lehmien kohdalla se tarkoittaa mahdollisimman runsasta laidunnusta ja laumaelämää. Lehmät ovat sosiaalisia eläimiä, ja pitkällä laidunkaudella niiden laumakäyttäytyminen vahvistuu. Jos kesälaidunkausi on riittävän pitkä ja eläimet pääsevät sisätiloissa liikkumaan vapaasti, talviulkoilun järjestäminen ei ole pakollista.

 

Suomen sääolosuhteissa lehmät eivät talvisin laidunna, sillä ne tarvitsevat suojaa erityisesti viimaa ja kosteutta vastaan. Luomutilojen eläinsuojissa on enemmän tilaa kuin tavanomaisissa, eikä lehmiä pääsääntöisesti pidetä kytkettyinä, vaan ne saavat liikkua sisällä vapaasti. Ne saavat sisätiloissakin sopivasti luonnonvaloa, ja kaikki eläimet pääsevät makuulle yhtä aikaa.

 

Laiduntaminen on myös erinomaista luonnonhoitoa, sillä se ylläpitää luonnon monimuotoisuutta eli tarjoaa sopivat elinolosuhteet monille luonnonkasveille ja -eläimille.

 

Luomueläimet syövät aina luomurehua, joka on yleensä kasvatettu samalla tilalla. Luomunautatilalla rehuomavaraisuusaste on oltava vähintään 60%.

 

Vasikat saavat oman emän maitoa tai muuta luomumaitoa elämänsä kolme ensimmäistä kuukautta. Niitä ei myöskään pidetä yksittäiskarsinoissa. Vasikoiden nupouttaminen on sallittu ainoastaan eläinlääkärin suorittamana käyttäen anestesiaa ja kivunlievitystä.

 

Luomutuotannossa lääkinnän varoaika eli se aika, jona esimerkiksi lihaa ei saa lehmän lääkekuurin jälkeen myydä, on kaksi kertaa pitempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomukuluttajan riski altistua eläinten lääkkeiden jäämille onkin hyvin pieni.

 

Niittylihaa

Luonnonlaidunliha (niittyliha) tarkoittaa lannoittamattomilla ja muokkaamattomilla luonnonlaitumilla laiduntavasta karjasta saatavaa lihaa. Luonnonlaitumet ovat perinteisiä laidunmaita, jotka tarjoavat elinympäristön valtavalle eläin- ja kasvilajien kirjolle. Luonnonlaitumien määrä on valitettavasti Suomessa vuosikymmenten aikana vähentynyt rajusti, ja samalla myös luonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuus on kärsinyt.

 

Kosken kartanossa luonnonlaitumia on tällä hetkellä noin 80 hehtaaria. Luonnonlaidunliha ei Suomessa vielä ole sertifioitava tuotantotapa, toisin kuin esimerkiksi luomu. Niittylihan tuotantokriteerejä on kehitetty WWF:n vetämässä hankkeessa 2012-13, mutta työ on vielä kesken. Ruotsissa sertifioitua niittylihaa on ollut myynnissä jo pitkään nimellä naturbeteskött.

 

Laiduntamiseen perustuva karjatalous on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Lehmät ovat luonnonhoitajina korvaamattomia, sillä ne estävät arvokkaiden perinnebiotooppien umpeen kasvamisen ja häviämisen laiduntamalla ja lannoittamalla.

 

Kosken kartanon lehmät ovat olleet tehneet ahkeraa luonnonhoitotyötä viime vuosina, kun olemme kunnostaneet ja ottaneet uudelleen käyttöön useita vanhoja umpeenkasvaneita luonnonlaitumia. Meille tärkeää on myös levittää tietoa ja kiinnostusta luonnonlaitumia ja niiden kunnostamista kohtaan, ja niinpä meillä käykin esimerkiksi paljon alan opiskelijaryhmiä tutustumassa luonnonlaitumiimme.

 

Miten niittyliha hyödyttää luontoa?

Lehmät pitävät laiduntamisellaan maiseman monimuotoisena. Ilman lehmien laiduntamista ja kulkemista vahvimmat ruoho- ja heinälajit valtaavat alan muilta. silloin eivät esimerkiksi paljon aurinkoa tarvitsevat kukat ja yrtit enää saa tilaa eivätkä myöskään niistä elävät hyönteiset ja linnut enää pysty elämään ympäristössä. Lehmät myös lannoittavat laitumia luonnollisella tavalla.

 

Luonnonlaitumilta ja muilta kasvipeitteisiltä maanviljelymailta valuu muokattuja alueita vähemmän fosforia ja typpeä vesistöihin niitä rehevöittämään. Vesistöjen rehevöityminen on Suomessa merkittävin maatalouden ympäristövaikutus. Kasvipeitteisyys myös sitoo maahan tehokkaasti hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu.