Kosken kartanossa tehdään paljon erilaista ylimääräistä luonnon- ja riistanhoitotyötä. Tuotantosuuntamme tai ympäristötuen ehdot eivät tätä työtä vaadi, mutta meistä se on hyvin tärkeää. Keskeisiä toimenpiteitämme ovat luonnonlaidunten, kosteikkojen, vaihettumisvyöhykkeiden ja riistapeltojen perustaminen ja ylläpitäminen sekä riistakantojen hoito.

LAITUMET

 

Luonnonlaitumet ovat metsälaitumia, rantaniittyjä, hakamaita – perinteisiä laidunmaita, jotka tarjoavat elinympäristön valtavalle eläin- ja kasvilajien kirjolle. Luonnonlaitumien määrä on valitettavasti Suomessa vuosikymmenten aikana vähentynyt rajusti, ja samalla myös luonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuus on kärsinyt.

 

Luonnonlaitumilta ja muilta kasvipeitteisiltä maanviljelymailta valuu muokattuja alueita vähemmän fosforia ja typpeä vesistöihin niitä rehevöittämään. Kasvipeitteisyys myös sitoo maahan tehokkaasti hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu.

 

Laiduntamiseen perustuva karjatalous onkin yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Lehmät ovat luonnonhoitajina korvaamattomia, sillä ne estävät arvokkaiden perinnebiotooppien umpeen kasvamisen ja häviämisen laiduntamalla ja lannoittamalla.

 

Kosken kartanossa luonnonlaitumia on tällä hetkellä noin 80 hehtaaria. Lehmämme ovat tehneet ahkeraa luonnonhoitotyötä viime vuosina, kun olemme kunnostaneet ja ottaneet uudelleen käyttöön useita vanhoja umpeenkasvaneita luonnonlaitumia.

 

KOSTEIKOT

Kosteikot ovat matalia, hitaasti virtaavia, paljon vesikasvillisuutta sisältävät vesialueita, jotka ovat esimerkiksi riistavesilintujen tärkein elinympäristö. Kosteikot toimivat myös luonnon omina suodattimina, jotka puhdistavat maatalouden valumavesiä – kosteikkojen kuuluu olla ravinnerikkaita.

 

Kosken kartano on ollut edelläkävijä kosteikkojen hoidossa ja uusien kosteikkojen perustamisessa. Kosken kartanon maille on perustettu tähän mennessä 9 kosteikkoa, joiden kokonaisala on noin 10 hehtaaria. Eri-ikäiset kosteikot muodostavat arvokkaan verkoston, jossa monet eri lajit pystyvät hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla eri vaiheissa olevia luonnonympäristöjä.

 

VYÖHYKKEET

Vaihettumisvyöhykkeet ovat metsän ja peltoaukean välillä sijaitsevaa hakamaista puoliavointa maastoa, jotka tarjoavat arvokkaita piilo- ja ruokailupaikkoja monille eri riistaeläimille ja linnuille.

 

Kosken kartanossa on viime vuosina avattu paljon metsien reunavyöhykkeitä vaihettumisvyöhykkeiksi. Kosken kartano toimikin yhtenä mallialueena Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta –hankkeessa, jossa kehitettiin vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa.

 

RIISTAPELLOT

Riistapellot on erityisesti perustettu riistan ruokailupaikoiksi. Niillä voidaan kasvattaa monia kasvilajikkeita, esimerkiksi rehukaalia, hernettä, rypsiä, kauraa, ruista ja apilaa. Pellot perustetaan riistan kannalta sopivaan paikkaan, lähelle niiden elinympäristöä ja pois vilkkaiden autoteiden läheisyydestä.

 

Kosken kartanon mailla on useita riistapeltoja, joilla viihtyvät esimerkiksi hirvieläimet ja monet erilaiset linnut.

 

RIISTANHOITO

Riistakantojen hoidossa keskeistä on sitoutua sellaiseen riistakannan verotukseen, joka varmistaa ja edesauttaa eläinkantojen säilymisen vahvoina ja terveinä.

 

Hirvi- ja valkohäntäpeurakantojen hoidossa on Kosken kartanossa yhteistyössä naapureiden kanssa panostettu kannan laatuun ja pyritty saamaan kannan uros-naarassuhdetta mahdollisimman lähelle luontaista 50-50 tilannetta. Valkohäntäpeuran osalta tämä onkin jo tuottanut toivottua tulosta, joka mm. näkyy urosten keski-iän nousussa. Tähän liittyen Kosken kartano on läntisellä Uudellamaalla toimivan Sorkka 2020 -hankkeen aloitteentekijä.