SUOMEN YMPÄRISTÖ-YSTÄVÄLLISIN MAATILA VUONNA 2014

WWF valitsee vuosittain Itämeren ympäristöystävällisimmän maatilan. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa viljelijöitä, jotka ovat kehittäneet innovatiivisia toimenpiteitä Itämeren ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Palkinnolla halutaan tuoda esille konkreettisia esimerkkejä tavanomaiset keinot ylittävistä ratkaisuista meren tilan parantamiseksi. Tänä vuonna Suomen voittajaksi on valittu Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin tekemä ympäristötyö heidän tilallaan Kosken kartanossa Salossa.

PageLines-WWF_Panda.jpg

Kosken kartanossa tuotetaan luonnonmukaista Hereford-pihvikarjanlihaa, joka myydään suoraan kuluttajille, kaupoille ja ravintoloille. Sata lehmää vasikoineen sekä nuorkarja ovat tilan tärkeimmät ympäristönhoitotyön tekijät. Eläimet pitävät laiduntamalla maiseman avoimena, auttavat ottamaan uudelleen käyttöön vanhoja laitumia sekä hoitavat niittyjä, rantoja, jokivartta ja metsämaata. Niiden laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa monien eri hyönteis- ja kasvilajien viihtymisen tilan mailla.

Työtä luonnon ja ympäristön hyväksi 360°

Ympäristön kannalta hyvien käytäntöjen toteuttaminen edellyttää perusteellista ympäristövaikutusten huomioonottamista kaikessa toiminnassa. Kosken kartano on toiminut mallitilana Baltic Deal –hankkeessa vuodesta 2010 ja on sitoutunut työskentelemään puhtaamman Itämeren puolesta myös Elävä Itämeri –säätiön kautta.  Konkreettisia ympäristön hyväksi tehtäviä toimenpiteitä ovat nurmiviljely, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levitys kasvukauden aikana, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, kosteikot, suojavyöhykkeet ja asfaltoidut jaloittelualueet eläimille. Tilan ympäristötyöhön kuuluu myös riistanhoito, ekosysteemipalveluiden edistäminen, FSC-metsäsertifiointi, jätevedenpuhdistus ja uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä.

Kosteikkoja, suojavyöhykkeitä ja ainutlaatuisia luontotyyppejä

Kosken kartanossa on tällä hetkellä yhdeksän kosteikkoa, joista vanhin on perustettu jo 10 vuotta sitten. Kosteikot on tarkoitettu vähentämään ravinnevalumia sekä metsistä että pelloilta ja samalla edistämään luonnon monimuotoisuutta. Eri-ikäiset kosteikot muodostavat arvokkaan verkoston, jossa monet eri lajit pystyvät hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla eri vaiheissa olevia luonnonympäristöjä. On ilahduttavaa, että esimerkiksi rantasipi, metsäviklo, tavi, sinisorsa, telkkä, haapana, laulujoutsen ja kurki ovat asettuneet pesimään alueelle.

Vesistöjen tilaa edesauttamaan on perustettu myös kilometrien mittaisia suojavyöhykkeitä jokivarsille ja rannoille. Luonnon monimuotoisuudelle on Kosken kartanossa annettu tilaa myös metsien ja peltojen välisillä vaihettumisvyöhykkeillä. Ne tarjoavat arvokkaita piilo- ja ruokailupaikkoja monille eri riistaeläimille ja linnuille.

Työtä tulevien sukupolvien eteen

Kosken kartanossa on jo pitkään kiinnitetty huomiota ympäristötyöhön, mutta etenkin viime vuosina ympäristönäkökohdat ovat nousseet yhä suurempaan rooliin. Ympäristötyö vaatii suunnittelua, pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kaikki toimenpiteet tilalla on tarkoitettu vähentämään ympäristövaikutuksia – on tärkeää löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Olisikin toivottavaa, että myös erilaiset maanviljelyä säätelevät puitteet ja säännökset sopisivat nykyistä paremmin yhteen ja tukisivat kitkattomammin kokonaisratkaisujen kehittämistä.

Maanviljelijän työnkuva sisältää nykyään yhä enemmän luonnonsuojelua ja -hoitoa, jonka tarkoituksena on pitää huolta ja siirtää vuosisatoja vanha perintö eteenpäin tuleville sukupolville. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja luo edellytyksiä uusille toimialoille. Kosken kartanoon saapuu usein vierailijoita ja ryhmiä läheltä ja kaukaa opintomatkoille, ja tilan väki jakaa mielellään kokemuksiaan lisätäkseen yleistä tietoisuutta maatalouden ympäristökysymyksistä.

Kabineteissa ja käytävillä yhtä hyvin kuin maatilalla

Fredrik von Limburg Stirum on sitoutunut ympäristön hyväksi tehtävään työhön monella eri taholla. Oman tilan ympäristötyön lisäksi hän on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöhankkeissa ja työryhmissä. Hänet tunnetaan aktiivisena maatalouden vesiensuojelun, luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden, ilmastotyön ja yrittäjyyden puolestapuhujana. Hän on ollut muun muassa käynnistämässä Järki-hanketta sekä perustamassa Luonnon- ja riistanhoitosäätiötä. Hän toimii myös Baltic Sea Action Groupin hallituksessa.

Myös Helena von Limburg Stirum on työskennellyt Itämeriasioiden parissa Baltic Compass –hankkeessa, jota koordinoi Baltic Sea Action Group. Hänen sydämessään on myös aivan erityinen paikka lantakuoriaisille, sillä niillä on tärkeä mutta nykyään valitettavan uhattu asema perinteisissä laidunympäristöissä.

Helenan ja Fredrikin mielestä yksittäisten viljelijöiden on tärkeää osallistua erilaisiin yhteistyö- ja tutkimushankkeisiin, verkostoitua, ottaa opiksi muiden onnistuneista ja vähemmän onnistuneista käytännöistä ja kokemuksista sekä aktiivisesti etsiä uusia tuulia ja ratkaisuja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Siten syntyy ympäristöystävällistä maanviljelyä.

Syyskuussa 2014 selvisi koko Itämeren alueen ympäristöystävällisin tila eri ympärysmaiden kansallisten voittajien joukosta. Voittaja oli Juris Cīrulis ja Vija Cīrule Latviasta.